Edeltävänä sunnuntaina käytiin niittämässä mainetta viereisen parkkiksen match showssa. Meinattiin missata koko tapahtuma kun heräilin itsekin vasta yhdeltätoista ilmottautumisaikojen alkaessa. Hyvin ehdittiin ja Tinjaa ei haitannut ollenkaan suoraan unilta vipeltää kehin - sehän esiintyi paremmin kuin koskaan aiemmin. Etenkin ravaamiseen olin tyytyväinen, minusta vaikutti ettei koira yrittänyt koko ajan hakea katsekontaktia tai heitellä innokkaasti jalkojaan tai kulkea viistosti, mitkä siis ovat olleet sen ongelmakohtia toisinaan.
Ensimmäisessä kehässä Tinja edusti mallikkaasti ja sai punaisen nauhan. Punaisten isojen aikuisten kehässä meitä sitten kierrätettiin oikein urakalla ja Tinja otti seisoessaan välillä häiriötä naapurikehistä. Erittäin hyvää treeniä kuitenkin. Sijoituttiin punaisten ykkösiksi. BIS-kehässäkin saatiin vipeltää viimeiseen saakka, lopullinen päivän saldo PUN1 BIS2.
Seuralaisia ei sattunut olemaan paikalla joten kuvia ei ole lainkaan. Mutta ehkä joskus toistekin voidaan menestyä jos esiintyminen sujuisi samaan malliin kuin tuolloin. ;)
Tällä viikolla lähdettiin keskiviikkona Heinolaan. Tinjan juoksuista ei ole vielä tietoakaan joten se on saanut riehua isänsä kanssa yllin kyllin. Lisäksi päätin viimein reipastella ja rymytä metsän puolelle testailemaan verijäljen tekoa. Verta ja metsää kun löytyy omasta takaa.
Tein pari jäljenpätkää, eka vain kymmenisen metriä ja toisen useankymmenen metrin, suoraan meneviä kumpikin. Annoin jälkien vanheta noin viisi tuntia ja sitten lähdettiin Tinjan kanssa. Tinjaa ei tarvinnut avustaa hommassa, se nuuskutti jäljet menemään nenä uskollisesti maassa. 'Pidemmällä' jäljellä se kerran käväisi tekemässä pari metriä jotain omaa hillumistaan sivuun ja katseli maisemia, mutta jatkoi sitten jäljen loppuun ...ja säikähti loppuun lihan lisäksi jättämääni muovipussia...
Mutta vaikutti sen verran toimivalta jutulta että eiköhän me tulla kokeilemaan vielä lisääkin jälkiä. :) Talvi tietty tulee ihanasti eteen jarruttamaan uuden 'harrastuksen'.
-----------------------------
muokkaus illalla
Mitä kohtalon ivaa, että ne juoksut sitten alkoivat juuri kun pääsin mainitsemasta toisin. Huomenna edessä epäilemättä riemukas matka kotiin, kahdessa bussissa koira vaaleanpunaisissa pitsireunaisissa juoksupöksyissä. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti