Nainen talossa

Jipii jahuu päivä 'vikaan' näyttelyyn plus ekaan sellaseen johon ilmoitin kummankin kessun. Mitä Tinja sitten tekeekään? Aloittaa juoksut tietysti. Ei tässä onneksi kummempaa hätää pitäisi olla, Sipeä kiinnosti tänään jalkapallo huomattavasti tytärtään enemmän ennen kuin satuin sisällä harjatessa veritipat huomaamaan. Enemmän odotan sitä miten sotkussa housukarvat mahtanevatkaan huomenna olla.
Vaikka eiköhän sitä talouden urokset vielä tärppien lähellä jotain kiinnostusta neitistä kohtaan osoita.
Tinjan käytöksessä on ehkä pieniä muutoksia ollut, tiedä sitten johtuvatko juoksuista. Nukkuu huomattavasti enemmän ja tuntuu kunnioittavan minua & komentojani paremmin. Vähemmän hermoillut eri asioille.

Uimaan!

Näyttäytymisiä

25.04.2011 - Ruovesi rn

"10kk. eritt. hyvä tyyppi & mittasuht., kaunis pää & silmät, purenta ok. Kookkaat hieman pehmeät korvat, eritt. hyvä rintakehä, raajaluusto & kulmaukset. Hyvä turkki & häntä, löysät etuliikkeet, hyvä askelpituus." Tapio Eerola - ERI JUK1

22.04.2011 - Lahti kv
"Kaunis pää, jossa vahva sukupuolileima. Tällä hetkellä epävarmuutta etuosassa. Tarvitsee enemmän tilavuutta runkoon. Hyvä tilavuus takaosassa. Liikkuu hyvin" Johan Juslin - ERI JUK3 SA

Mätsäreitä

Koluttiin kahdet mätsärit viikonloppuna. Tinja oli Kokemäellä liikkunut huonosti joten tarkoitus oli petrata ravaamista, mutta neiti vetäisikin käytösoppinsa päinvastaisiksi ja toteutti mätsärit seisomalla levottomasti ja liikkumalla hyvin. No, käy se kai sitten niinkin. Seisoessa ei olisi malttanut pitää katsekontaktia, vaikka muuten pysyttelikin paikallaan. Kieltämättä oli hieman heikot jäämämakupalatkin mukana, että ehkä ero johtui siitä.

Kumpanakin päivänä saatiin punainen nauha. Lauantaina oltiin siis Lahdessa ja sunnuntaina Heinolassa. Lahdessa ei tullut sijoitusta, mutta Heinolassa oltiin punaisten pentujen neljänsiä. :) Muhkeasti tulikin palkintoja mukaan, kiitoksia järkkääjille! Kehäkokemusta mentiin hakemaan ja eiköhän Tinja jotain varmuutta saanut ahmittua itseensä, toivon niin.

Kuvatodisteita minulla ei ole itselläni ainakaan.

Viimeiset hanget

Eilen tuli 10kk täyteen jipii jahuu. Neiti haluaa yhä pysyä pentuna, pentuvillaa on jäljellä pikkaisen eikä juoksuista tietoakaan.

Muutkin kun kerta ovat nyt koiriensa nimien lähtöperiä pohtineet niin iskenpä sitten minäkin. Sipestä lienee loogisempi aloittaa koska hän vanhempi. En muista kuka meidän perheestä Sipe-nimen valitsi, mutta meillähän yleisesti ottaen on seuraava systeemi ollut perheen yhteisten koirien nimien valikoinnissa; kukin ottaa pari haluamaansa nimeä, sitten pelataan korttia jokusia kierroksia ja nimiä karsiutuu ja voittonimet kiertävät kunnes on yksi nimi enää jäljellä. Sieltä se Sipe tuli lukkoonlyödyksi, muistaakseni itse vielä edustin sitä viimeisellä kierroksella.

Sipe-nimen esikuvana yllättävästi Sipe Santapukki, heinolalaisuus yhdistävänä tekijänä. Samaa rataa tuli sitten Jopen nimi (Jope Ruonansuu, heinolalainen myös).
Tinja taas oli ihan oma yksityinen päätökseni. Muutkin koirat olivat tuollaisia ihmisten nimiä niin etsin sellaista tällekin pennulle. Sattumalta sitten osuin monesti sellaisiin nimiin jotka putkahtivat ihan Tinjan lähiperheessä muille pennuille - Ruusa ja Kira kiersivät myös listalla. Tinka oli suosikkini, mutta Tinka-koiriakin löytyi sen verran että väänsin K:n J:ksi.

Sipellä ei paljoa lempinimiä ole, lähinnä Sips, Simba ja Sibelius livahtavat eri ihmisten suista. Tinjalla taas löytyy Sipenkin edestä; Tinde, Tinjuska, Tipu, Tiuppa, Tiukkis, Tirppa,Tintin...

Eka näyttely

...sitten marraskuisten pentunäyttelyiden. Ekalta näyttelyltä kyllä ihan tuntuikin, ei oikein sujunut meillä Tinjan kanssa ravailu mitenkäänpäin. Tinja sentään käyttäytyi nätisti koko päivän, mutta selkeästi sillä oli hurjaa ja välillä vähän pelottikin. Pariin päivään näyttelyn jälkeen ei ruoka maittanut ja näyttelynjälkeisen päivän nukkui melkein kokonaan. Olen silti tosi tyytyväinen kun ei arkaillut tuomaria lainkaan ja malttoi seisoa ryhdikkäästi.

"Sukupuolileimaltaan ja tyypiltään erittäin hieno narttu, joka myös esiintyy reippaasti. Todella sievä pää ja tumma pigmentti. Hienot sangat. Kaulassa ja rungossa hyvä ryhti. Vielä hieman suora edestä ja löysät kyynärpäät. Laadukas turkki. Kaunis keskiharmaa väritys. Hyvä häntä" Pekka Teini - ERI JUK1
Kyseessä oli siis Kokemäen ryhmänäyttely  2.4.

Seuraavan viikon aikana alkoivat lumet sulaa ja pihapiiriin tuli Tinjan riemuksi erittäin kesy mustarastas. Lintu poukkoilee mielellään meidän mukana pitkin pihaa ja antaa Tinjan tulla melkein kosketusetäisyydelle ja jos lehahtaakin pakoon niin yleensä liihottaa jonkun matkaa tietä myöten lähellä maanpintaa niin että koira vilistää perässä häntä heiluen. Kaikkea sitä näkeekin.
Perjantaina reissailtiin taas koko päivä, ihan Heinolan sisällä kylläkin. Alkupäivän Tinja sai viettää pienempien lasten seurassa ja hienostihan tuo kuunteli alle kouluikäistäkin komentajaa. ;) Ehkä laitankin veljenpojan handleriksi sijastani.
Suoraan lennosta sitten lähdettiin toisille tutuille, joilla vastassa oli alkutalvelta tuttu seropinarttu. Parin tunnin takapihaleikkien jälkeen oli hyvä lähteä kotiin rauhottumaan.