Kotosallakin noilla on synkannut tosi hyvin. Tinja osaa kyllä olla uskomattoman röyhkeä vaatiessaan isältään huomiota. Parhaimmillaan se kömpii Sipen selkään makaamaan ja roikkuu siellä kyydissä kunnes isäkessu ärsyyntyy ja heittää kyytiläisen selästään lähtien sitten jahtaamaan tuota takaa. Muiden perheen koirien kanssa Tinja jopa osaa säilyttää kunnioittavan etäisyyden, Sipe vaan sattuu olemaan niiiin spesiaalikiva kiusattava.
Tampereella ollaan keskitytty puhtaasti tokoilemaan. Tokotunnit ovat nykyisessä ALO-kurssissa aina suoraan pitkän koulupäivän jälkeen joten niillä saa toden teolla keskittyä rauhoittamaan energiaa pursuavaa kahelineitiä. Muutenkin on pitänyt tehdä hurjasti töitä liikkeiden eteen.
Liikkeestä seisomisessa Tinja tuppaa valumaan, luoksetulossa jäämään vinoon, luoksepäästävyydessä nousee tokotunneilla joka kerta seisomaan (pyrin siihen että istuisi koko ajan), seuraamisessa kulkee hitusen liian takana, paikallaolossa katselee tarkkaavaisena ympäristöä ja häiriöympäristössä ei kestä vielä todellakaan kahta minuuttia, hyppyliikkeen osaa vasta jotenkuten kotioloissa. Noihin ollaan erityisesti yritetty kiinnittää huomiota viime viikot. Sekä siihen, että yritän matkia tokotunnin olosuhteita suorittamalla kotitreenejä suoraan koulun jälkeen. Onneksi muina viikonpäivinä alkaa nyt koulupäivät helpottaa niin alkaa itselläkin olla enemmän intoa uhrata aikaa tiheisiin treenailuihin.
Kehitystä tapahtuu koko ajan, mikä tietty pitää motivaatiota ja iloista mieltä yllä. Tinja osaa olla tosi hurmaava silloin kun se keskittyy ihan sataprossasesti treenaamiseen. :) Saisi sellasen yhteyden vielä itse tokotunneillakin kokoaikaisesti päälle niin mahtavaa olisi.
Kuvia on tullut otettua monenlaisia maaliskuun aikana ja rysäytän ne nyt kaikki tähän.
Oli kiva myös pitkän ajan jälkeen fiilistellä tätä Tinjan pentuajan videota: http://www.youtube.com/watch?v=AKrE_c65ntk&feature=youtu.be
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti